Ihmisten kohtaaminen on taitolaji

Otsikko on totta, niin yksityis-, kuin työelämässäkin. Liian usein ehkä ajattelemme, että joitain taitoja voi käyttää vain työssä, joitain asioita yksityiselämässä, ja jotkut ovat omiaan harrastuksissa. Coachingissa on tietyt ydinasiat, jotka pätevät niin valmennustyöhön kuin jokaisen omaan, henkilökohtaiseen elämään, kun puhutaan ihmisten kohtaamisesta. Nämä ydinasiat koostuvat viidestä elementistä:

 

KESKITTYMINEN

Keskittyminen tarkoittaa pysähtymistä jonkun asian – tai ihmisen – äärelle. Se tarkoittaa, että suljemme elämästämme sillä hetkellä kaiken muun, ja osoitamme koko olemuksellamme, että juuri tällä hetkellä kertojan asia on meille kaikista tärkein. Jos väitän kuuntelevani, ja samalla katson kännykkää, touhuan jotain muuta, se voi välittää toiselle viestiä siitä, että hän ja hänen asiansa ei ole tärkeä. Keskittyminen on siis läsnäolemista.

 

KUUNTELEMINEN

Jos en kuuntele, en kuule mitä toinen sanoo. Meillä on kolme kanavaa kuuntelemiselle: korvat, jotta kuulemme sanat, silmät, joilla ”kuulemme” sanattoman viestinnän ja sydän, jolla kuulemme tunteet ja voimme asettua toisen asemaan. Meillä on kaksi korvaa ja vain yksi suu, ja niitä olisi hyvä käyttää samassa suhteessa. Jokaisella ihmisellä on tarve tulla kuulluksi, ja kuulluksi tuleminen synnyttää osallisuuden tunteen: minulla on väliä, minun mielipiteilläni ja sanomisillani on väliä ja merkitystä.

 

KUNNIOITTAMINEN

Kun keskityn kuuntelemaan toista, se on kunnioitusta. Kun olen täysin läsnä toiselle ihmiselle, osoitan kunnioitusta ja arvostusta häntä kohtaan. Kunnioittaminen avaa tietä luottamuksen syntymiselle, ja se puolestaan on edellytys hyvälle, vastavuoroiselle ihmissuhteelle.

 

KYSYMINEN

Kysy, sillä ”Ei kysyvä tieltä eksy”. Jos en ymmärrä mitä toinen tarkoittaa, minun pitää kysyä. Se, että emme kysy, on varmin tie tulkinnoille – ja ne harvoin osuvat oikeaan. Myös coachingissa valmentajan tärkein tehtävä on osata kysyä.

 

On hyvä, jos osaa kysyä kysymyksiä, jotka laittavat vastaajan miettimään. ”Oliko kiva viikonloppu?” ”Joo.” Entä jos kysyisitkin seuraavalla kerralla: ”Mitä teit viikonloppuna?” Se on keskustelun avaus. Toiselle avautuu tilaisuus kertoa mitä kaikkea on tapahtunut. Se kertoo myös siitä, että kysyjä on aidon kiinnostunut toisesta; se kertoo kunnioituksesta toisen kokemuksia kohtaan ja siitä, että kuuntelijalla on aikaa kuunnella.

 

KANNUSTAMINEN

Joskus välttelemme kannustamista, sillä helposti se sekoitetaan kehumiseen. Kannustus on sitäkin, mutta se vaatii aina aitoutta. Emme pärjää elämässämme, emme työ- emmekä yksityiselämässä, jos meitä ei kannusteta. Jokainen tarvitsee kannustusta, jotta uskaltaa mennä elämässään eteenpäin. Kannustamisen kautta tiedämme myös, että olemme jossain asiassa hyviä – ja oikea kannustus kertoo myös sen, missä voisimme vielä kehittyä. Kehua osaavat lähes kaikki, mutta kehu voi olla myös valheellista: kehun kautta voidaan hakeakin omaa etua. Kannustus on aina aitoa – ja jos sitä yrittää teeskennellä, sen huomaa. Siksi kannustaminen on opeteltava taito.

 

Jos jokaisessa kohtaamisessa keskittyisimme kuuntelemaan, kunnioittaisimme kertojaa ja hänen sanomaansa, kysyisimme, jotta välttyisimme tulkinnoilta ja kannustaisimme, vaikka sanattomastikin – kuinka monelta väärinkäsitykseltä ja turhalta riidalta välttyisimmekään!

KEHITÄ ALUETTA KERRALLAAN

 

Näillä ”Viidellä K:lla” voi olla mullistava vaikutus omaan elämääsi! Vinkki: voit ottaa tavoitteeksi parantaa vaikka yhtä K – aluetta kerrallaan yhden kuukauden tai jos haluat, niin vaikka viikon ajan. Voit myös kysyä itseltäsi, mikä näistä on vaikein taito sinun oppia, ja keskity sen kehittämiseen erityisesti. Miten voisit käyttää jo olemassa olevia vahvuuksiasi kehittämään sitä osa-aluetta, mikä vaatii vielä preppausta? Puolen vuoden kuluttua olet jo aika hyvä näissä taidoissa.

Keskitytään siis kunnioittavaan kuuntelemiseen ja kysytään tarvittaessa, jotta osaamme kannustaa oikeilla sanoilla!

Kirjoittaja, Annamari Korkeakoski – eli Ansku – on tuore LCA Life Coach® ja valmistuu pian myös nepsy-valmentajaksi. Vaikka hän toimii tällä hetkellä päätyökseen ammatillisena opettajana, opetusaineina mm. kasvatustieteet, psykologia ja musiikki, sydän vetää vahvasti coachauksen maailmaan.
Ansku asustaa Etelä-Pohjanmaalla, Koskenkorvan kylässä ja harrastaa vapaa-ajalla kalligrafiaa, lukemista ja liikuntaa (omasta mielestään liian harvakseltaan). Myös musiikki kuuluu kiinteästi Anskun elämään, sekä kuuntelun että musisoinnin muodossa. Intohimona hänellä on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja Lappi, uusin rakkautensa.
Life Coach Academyn koulutukselle Ansku sanoo olevansa ikuisesti kiitollinen siitä, että hän ei vain oppinut coachin työhön, vaan ennen kaikkea hän teki syvän matkan itseensä ja arvomaailmansa äärelle.
Koulutuksen avulla ja aikana hän sai rohkeutta hypätä uusiin tuuliin, ja niinpä reilun parin viikon päästä hän on jäämässä lomalle ja opintovapaalle. On hienoa oivaltaa, että jokainen aamu mahdollistaa uuden alun, koskaan ei tarvitse olla valmis! Ansku toivottaa jokaiselle lukijalle onnea elämänretkellä, se on upea seikkailu!
www.hyvanyt.fi
Facebook Hyvänyt
Instagram: @hyvanyt